"Ihminen pyrkii välttämään kognitiivista dissonanssia, tiedollista epäjohdonmukaisuutta. ... Ihmistä tulee tarkastella perustelijana; ihmisellä on tarve löytää kognitiivinen perustelu kaikelle, mitä hän on tehnyt, olipa teko perusteltavissa järkiperäisesti tai ei. Ihminen on järkeistävä, ei välttämättä järkevä olento."

(K. Helkama, R. Myllyniemi & K. Liebkind: Johdatus sosiaalipsykologiaan)