tulkaa pihalle koittamaan senkin fiilisrosvot minä oon nähny jumalan kasvot

Aivan kuin tämän aamun aurinko olisikin tehnyt säteistään tikapuut

ja laskenut ne minun ikkunastani sisään. En aikaillut, en keittänyt kahvia edes, lähdin kapuamaan ja täällä nyt keikun, ylimmällä askelmalla kun en muuta voi, ja tanssin polkkaa jumalan kanssa. ! pyörii, pyörii, en ihan pysy mukana askeleissa mutta se vie niin, ettei askeleita juurikaan tarvitse ottaa. Ja nauran niin, että itken ja jos kohta on suuri syysmyrsky, taivas ei olekaan musta eikä harmaa vaan iloisesta sähköstä ihan keltainen ja violetti ja ukkostaa ja salamoi ja polkan pyörityksen aiheuttama ilmavirtaus on tuuli joka vie kaikkien sateenvarjot ja saa kaikki ihastuneet painautumaan toisiaan vasten ja tarrautumaan kiinni etteivät lentäisi toisiltaan pois ja jos sitten tulee sade, se on tätä nauruitkua ja sataa kaikkien ylle kastellen jokaisen tähän hallitsemattomaan leikkiin ja siellä ne juoksevat paljain varpain pihanurmella ja töölönlahden puistoissa ainakin viiden sateenkaaren alla eikä aarteita oo ainoastaan siellä päissä vaan ihan kaikkialla koska sateenkaari on ympyrä eikä kaari, se ei ala mistään eikä se koskaan lopu, niin ku tää leikkikään ei oo varsinaisesti alkanut eikä se koskaan lopu vaikka nämä tikapuut alkoikin aamulla ja loppui siihen viimeiseen askelmaan jolta olen tempautunut jo monta riviä sitten paljon korkeammalle ja ulos maailmasta.

(Miten voi tehdä protestifolkkia kun maailma pyörii ja pyörittää ku karuselli?)