aa miten siisti on tämä häivähtävä hetki
jossa nuoruus käy vähiin, aikuisuutta ei ole nimeksikään,
jossa keskiviikkoiltapäivä saattaa muuttua torstaiaamuksi huomaamatta,
jäljellä on sekalainen sakki, kummallinen kokoonpano
ihmisiä jotka eivät tiedä, mikä heitä yhdistää
muu kuin viskipullo puolillaan.

miten siisti on se häivähtävä hetki
aurinkoisessa aamussa kun kukin tajuaa velvollisuutensa,
sanoo nähdään taas,
muttei pakota ketään antamaan numeroaan
eikä sukunimeä, ei löydytä facebookista,

ostaa marketista hammasharjan ja pepsodenttia,
siistiytyy työpaikan vessassa
ja on taas niin kuin kuuluu.